Wolkoffin talomuseon joulu

Wolkoffin talomuseon joulu

by

Kerttuli

Vierailin viime torstaina ihan ensimmäistä kertaa Wolkoffin talomuseossa, ja sain ilokseni ihmetellä sen tunnelmallisia puitteita sekä sinne tehtyä joulun tunnelmaa. 

Aamutuimaan astelin Wolkoffin talomuseon kauppaan, jossa myydään nykyisin suloisia esineitä, muistoja ja käyttötavaroita, jotka sopisivat oivasti lahjaksi tai ihan itsellekin. Tämä puotipuoli on aikoinaankin toiminut kauppana, jota Wolkoffin pariskunta piti yllä ja siten myös omalla tavallaan loi kaupunkimme historiaa. 

Sain kokea museon sellaisena kuin jokainen siellä vieraileva. Esittelyyn olisi voinut käyttää aikaa ties kuinka paljon enemmän, tunti vierähti todella nopeasti. Wolkoffin taloon astuttaessa täytyi pukea tossut kenkien ylle, ja jo siinä vaiheessa tuntui, että olisin astumassa jonnekin hienoon ja erilaiseen.
Kun Wolkoffin talo luovutettiin aikoinaan museolle, mitään sen sisällä ei enää muutettu. Muutamia tavaroita on saatettu vaihtaa alkuperäisiä vastaaviin, mutta mielestäni on hienoa, että huoneita kierrellessä pystyy kuvittelemaan arjen 30 vuotta sitten. Kaikki on niin todellista ja elämä on jättänyt itsestään jäljen tavaroiden avulla.

Wolkoffin taloon on tuotu tänä vuonna joulu näyttävästi ja suloisen perinteikkäästi. Kamerani piti talon tunnelmasta, joka oli kovin kuvauksellinen ja viihtyisä. Talon sisustus on jo itsessään näkemisen arvoinen, etenkin jos osaa arvostaa sisustusta sekä näyttäviä ja tunnelmallisia sommitelmia ja esineitä.

Esittelykierros oli avartava myös Wolkoffien perinteiden osalta ja oli mielenkiintoista kuulla kuinka perheet olivat nauttineet ruokansa joulupöydän ääressä ja millaisia perinteitä perheillä oli esimerkiksi teehetkiin ja herkutteluun liittyen.

Mielenkiintoinen talo täynnä mielenkiintoisia kertomuksia.

Wolkoffin perheen historia lähtee Venäjältä, josta se jatkuu mutkien ja muutosten kautta Lappeenrantaan. Itselleni oli erikoista kuulla kaupungin ensimmäisistä vaurastuneista kauppiaista, jotka olivat osaltaan tuoneet kaupunkiin sivistystä ja kulttuurillisia uusia tuulia.

Vaikken historiaan ole ikinä tajuttomasti hurahtanut, niin minusta on silti ihanaa kuulla tarinoita siitä, miten ihmiset ovat aikanaan eläneet ja kuinka arkea on silloin pyöritetty. Mukavaa on myös miettiä, miten kehitys on tuonut meidät tähän päivään ja kuinka paljon asioita teemme yhä samalla tavalla kuin ihmiset ennen meitä.

Wolkoffin talosta poistuessa olo oli kuin heränneellä. Tuntui kuin olisi sukeltanut toiseen maailmaan, toiseen aikaan. Talon tunnelma oli erilainen, hiljainen ja rauhallinen, ja sen seinien hohkama tarina oli vangitseva. Talon sisään ei kuulunut kaupungin ääniä ja sen sisällä pystyi ikään kuin hyppäämään ajassa taakse päin. Miltäköhän olisi tuntunut elää tuohon aikaan?

Rauhaisaa joulun odotusta. :) Käykää ihmeessä tutustumassa tuohon Kauppakadulta löytyvään talomuseoon, jos yhtään siltä tuntuu. Kokemus voi olla hyvinkin valloittava ja rauhallinen.

// Julkaistu vanhassa blogissani joulukuussa 2016.